Kanaa etelän malliin

Eli uppopaistettua broileria amerikan etelän malliin. Enpäs muista  milloin olisin viimeiksi uppokeittänyt rasvassa mitään – tätä kypsennystapaa yritän itse asiassa vältellä parhaani mukaan. Suurin syy siihen on jo tuhlaus, en halua tuhlata isoa pulloa öljyä yhteen ruokaan, jonka jälkeen öljyllä ei tee juuri mitään. Toinen syy on, noh, juuri se rasva. Älkää luulko, että rasvaa välttelen, en suinkaan. En vain halua öljyä tihkuvaa ruokaa, vaan jos ruoka on rasvaista, niin mielellään sitten tihkuu kunnon rasvaa. Tästä voisi mainita vaikka ankan-confitin, tai aina yhtä mehukkaan possu-rilletin, paistetun lavan tai potkan. Tai vaikka pekonin. Nam.

Mutta jospa tekisi pienen katsauksen taasen ruokakulttuurin ennen ohjetta. Nimittäin.

Yllätyin tässä taannoin Hesarin otsikosta ”Jauheliha on aliarvostettu raaka-aine”. Täh?! Siis aliarvostettu!? Sanoisin, että jauheliha jo tuotteena aliarvostaa kunnon ruhon osia. Jauheliha sopii toki moniin ruokiin, joihin se on tarkoitettu, kuten hampurilainen. Muutoin jauheliha on siis teurasjätettä, joka syntyy kun kaikki kunnon kokonaiset osat on eroteltu erilleen. Kaikki muut jämät ja rasvat kalvoineen jauhetaan, jolloin syntyy tämä aliarvostettu seos. Kyllähän siitä syntyy hyvää ruokaa, ei sillä, mutta kun jauhelihasta aletaan tekemään jotain gourmee-tuotetta, niin siinä mennään metsään. Suomessa kulutetaan jauhelihaa todella paljon muutenkin, joten en ymmärrä tätä uutista.

Sitä paitsi, jos 10-12% rasvaa sisältävä sika-nauta on niin hyvää, niin kannattaa ehdottomasti maistaa melkein saman rasvamäärän omaavaa osaa, kuten potkaa, niskaa tai lapaa possusta. Taikka naudan rintaa, selkää, tai lapaa. Suuren, näkyvän rasvan voi poistaa näet näistä osista paiston jälkeen, jauhelihasta ei. Ja mausta ei edes kannata keskustella samana päivänä.

Puhutaan kiireestä laittaa ruokaa, mikä toki on totta monelle. Väittäisin kuitenkin, että muutaman harjoittelukerran jälkeen voi kokonaisista ruhon osista oppia leikkaamaan paloja aika nopeasti, jotka kypsyvät myös äkkiä. Leikkaa vaikka possun lapa isoiksi kuutioiksi, laita pataan pienen liemitilkan, mausteiden ja juuresten kera ja anna hautua muutama tunti uunissa. Varmaan on parempaa mitä jauhelihapata.

Mutta nyt itse ohjeeseen, eli uppopaistettuun broileriin. Lopputulos toki on ihan maukas, ei siinä, tämä menee suht harvoin nautittuna. 🙂 Ohje on Hesarista joskus leikattu alunperin. Dippikastikkeena käytin, tietenkin, maailman parasta bbq-kastiketta. 😉

Southern fried chicken

8 broilerin koipipalaa, tai 3 – 4 koipireittä
marinadi:

1 dl colajuomaa

1/2 dl öljyä

3 rkl tulista chilikastiketta (texas pete, tai vastaava)

3 rkl ketsuppia

3 tl paprikajauhetta

2 tl mustapippuria

keitinliemi:

n. 5 dl colajuomaa

1 rkl suolaa

friteeraus:

2 dl vehnäjauhoja

1 rkl suolaa

1 tl cayennenpippuria

2 munaa

1 l rypsiöljyä

dippikastike:

pari dl T-BBQ originalia, Habaa tai Saunaa

tai:

2 dl paseerattua tomaattia

2 rkl etikkaa (ei väkiviina!)

2 rkl siirappia

2 rkl hunajaa

1 tl savuaromia

2 tl suolaa

1 tl valkosipulijauhetta

1 tl sipulijauhetta

1 tl chilijauhetta

Aloita marinadista. Sekoita marinadin ainekset keskenään. Jos käytät koipireisiä, leikkaa irti koipi – ja reisiosa toisistaan. Levitä marinadi lihojen päälle molemmin puolin, aseta lihat tiiviseen astiaan ja peitä. Anna maustua seuraavaan päivään, tai ainakin 3-4h.

Kaada lihat marinadeineen kattilaan ja lisää colaa sen verran, että lihat peittyvät. Lisää suola. Keitä kannen alla hiljaa poreillen n. 20 – 45 min, riippuen käytitkö pelkkiä koipia vai reisiä myös. Reisipalat vaativat pidemmän ajan.

Kun palat ovat kypsiä, nosta ne ritilän päälle jäähtymään. Kuivaa pinta.

Jos teet ohjeen dippikastikkeen, niin tee se tässä välissä. Sekoita kaikki ainekset kattilassa ja keitä ilman kantta hiljalleen n. 15 min, kunnes seos on sakeaa. Tarkista maku ja anna jäähtyä.

Friteerausta varten sekoita keskenään esim. keittolautasella jauho, suola ja pippuri. Riko munat eri lautaselle tai astiaan ja vatkaa kevyesti rakenne rikki. Pyörittele lihapalat yksi kerrallaan jauhoseoksessa. Kasta sitten kananmunaan ja pyöräytä vielä uudelleen jauhoseoksessa.

Kun kaikki palat on käsitelty, aloita friteeraus.

Kuumenna öljy isossa kattilassa 175 asteeseen. Jollet omista lämpömittaria, niin testaa lämpö pienellä leipäpalalla. Kun leipäpala alkaa ruskistua ja tiristä öljyssä kunnolla, niin on se tarpeeksi kuumaa. Mikäli pala alkaa tummua melkein heti ja mennä mustaksi, niin laske lämpöä heti aste tai pari. Omassa levyssä käytän paistamisen aikana yleensä 5-astetta (1-6 asteikolla).

Laske palat varovasti kuumaan öljyyn. Anna paistua 2-3 minuuttia, käännä palat välissä. Paistossa voi mennä minuutti tai pari enemmänkin, pinnan tulee olla kuitenkin kunnon ruskea.

Poimi palat pois reikäkauhalla ja laske talouspaperin päälle kuivumaan. Tarjoile palat dippikastikeen kanssa kun ne ovat hieman jäähtyneet.

Teemu

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s