T-BBQ kuulumisia ja tilanneraporttia

Perjantaina tulee siis kaksi viikkoa täyteen uudessa elämässäni. Nimitän tätä todella uudeksi elämäksi, sillä en voi kuvailla tätä muutenkaan. Olen seurannut mielenkiinnolla jokavuotista tammikuun ”laihdutus ja uusi elämä” – vimmaa niin sosiaalisessa mediassa kuin ostetussa mediassa (tv, lehdet). Mikään taho ei tunnu yksilöivän ihmiselle oikeaa ruokavaliota jolla se paino tippuisi tavallisen arkiliikunnan mukana, vaan pikemminkin kunto-ohjelmaa, josta (ehkä) voi selvitä hengissä matkalla olympialaisiin. Ruokavalio on mitoitettu äärimmäistä kulutusta vastaamaan, mutta mitäs jos ei ehdi tai jaksa mättää liikuntaa niin paljon?  Mutta jotain ruuasta vielä.

Niin, sillä vaikka nyt hehkutankin tätä eläinrasvaista ruokaani niin loppujen lopuksi ihmiselle sopii hyvinkin monenlainen ruoka. Ongelma vaan on käsiin räjähtänyt aikuisiän diabetes, joka hyvinkin voi johtua nykyisistä, vääristä suosituksista mm. sokerin ja keinomakeutusaineiden osalta. Omasta elämästäni voisin kertoa hyvin mielenkiintoisen seikan: Vaimoni on elänyt lapsuutensa ja nuoruutensa ihan oikealla lypsytilalla ja hyvinkin kasvanut tällä ”väärällä” ruualla. Eli voilla, raaka – ja ternimaidolla sekä tietenkin naudanlihalla ja esim. kunnon luista keitetyillä lihaliemillä. Sisaruksista jokaisen veri – ym. arvoja on kilvan kehuttu neuvolassa ja lääkäreillä, tähän aikaan vielä udeltiin jopa miksi arvot ovat hyvät. Syyksi arveltiin maksa – ja veriruuat, tästä muistan myös mainintoja aiemmin omassa lapsuudessani. Ikinä ei tunnustettu kovan rasvan ja luonnollisen ruuan merkitystä.

Kun nyt seuraa nykylasten tautien kohta loputonta listaa, niin herää vain se yksi kysymys: Miksi meitä halutaan pitää sairaana?

Mietin blogini rakennetta ja tulin siihen tulokseen, että voisin hyvin pari kertaa viikossa kirjoitella tänne ”muistikirjaani” fiiliksiä ja tuloksia sekä perjantaisin voisin yrittää laittaa kunnon ruokaohjeita. Luulin oikean ruuan teon ja reseptiikan olevan hankalaa, mutta itse asiassa tämän helpompaa ja edullisempaa ei taida olla! 🙂 Kokkina olen oppinut arvostamaan kunnon raaka-aineita, joten tässäpä hyvä syy paneutua siihen vielä paremmin. Pahasti näyttää myös vanhojen reseptien sisältöjä olleen peukaloitu, sillä mitkään rypsiöljyt ja sokerit eivät kuulu wanhaan ruuanlaittoon. Ei, vaan läski, voi ja kerma.

Mainostetaan nyt vielä: aiempina tipattomina tammikuina en ole laihtunut yhtään tai hyvin vähän (korvasin alkoholin makealla ja muilla herkuilla), mutta nyt olen jopa ollut melko laiska ja syönyt paremmin kuin koskaan, ollut kylläisempi kuin koskaan ja paino tippuu hienosti. Kohta ollaan lähempänä 85 kg kuin 90 kg. Neuvoni lyhyesti tähän on: Älä usko mitään, mitä sinulle yritetään kaupallisilta tahoilta syöttää. Yritän ennen kaikkea päästä eroon jo vuosia ja vuosia vaivanneesta keskivartalo-lihavuudesta. Tämä ”kirous” tuntuu seuranneen minua aina. Luulin sen johtuvan kulinarismista, mutta epäilen sen johtuvan sokerista ja oluesta. Katsotaan miten käy! Seuraan myös vyötärönympäryksen mittaa matkan varrella. (Ja muuten: tiesitkö ettei margariini kelpaa edes hyönteisille tai pieneliöille? Kokeile laittaa avattu rasia ulos, niin huomaat. Ainut eläin, joka siihen koskee, on luomakunnan fiksuin eli ihminen). Tulipa tyhmä olo.

Mutta entäs kuuluisa T-BBQ kastike? Miten sen kanssa? Tätä olen kovasti miettinyt. Asiahan on niin, että olisi tekopyhää suositella sitä terveellisenä. Totta on toki sen luonnollisuus: tuoreet raaka-aineet ja muut voidaan hyvinkin valita luomummaksi ja muuta, mutta sokeri on ja pysyy. Sallin itselleni kuitenkin satunnaisesti makeaa, joten voin hyvinkin dippailla tätä omaa kastiketta hyvillä mielin. Ei se sokeri tapa, mutta päivittäin käytettynä aiheuttaa riippuvuutta ja kaikkea muuta pahaa. Joten kyllä, tätä voi hyvillä mielin käyttää herkutteluun!

Olen nyt yrittäjäkurssilla päässyt aika pitkälle tuotteistuksessa ja perusasioissa, joten jos hyvin käy, niin pääsen osallistumaan maaliskuussa Jyväskylän ruokamessuille! Aivan mahtavaa olisi se!!

IMG_2513

Kuvassa herkullista possun suolakylkeä, eipä voi olla helpompaa tehdä.Yritä löytää kunnon kylkeä, eli rasva ja nahka päällä, luomuna jos mahdollista.

Laita kylki uuniin 125 asteeseen muutamaksi tunniksi, kunnes liha pehmenee. Irrota nahka ja paista se vaikka rapeaksi naksuiksi pannulla, läskin voit laittaa erikseen ja tehdä esim. laardia. Laitan myöhemmin ohjeen tänne. Vielä parempi on tietysti jättää rasva päälle, jos ei ole laardille tarvetta. Maistuu paremmalta! 🙂

Kiehauta litra vettä, lisää joukkoon puoli dl suolaa, sekä pari laakerinlehteä ja muutamia pippureita (katajanmarjoja jos on). Kaada hieman jäähtynyt liemi lihan päälle niin, että se peittyy. Sulje kannella ja anna maustua yön yli. Poista liemi ja tadaa..sinulla on ylikypsää suolakylkeä! Eikä niin kovin suolaistakaan loppujen lopuksi. Suolan määrää voi kontrolloida helposti itse, jossain määrin sitä täytyy olla säilyvyyden takia.

Perjantaina päästään sitten käsiksi kunnon ruokaan, eli Mäkisen kalan haukipulliin! 🙂

Teemu

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s