Aloittelevan kokin kannattaa ensin tutustua perusraaka-aineisiin. Välttämättömiä mausteita ovat suola ja mustapippuri. Pannulla paistamiseen tarvitaan öljyä. Oliivöljy ja rypsiöljy ovat molemmat hyviä perusöljyjä, joista kumpaakin tarvitaan. Aterioiden osat jaetaan usein niiden ravintoarvojen mukaan hiilihydraatteihin (leipä, pasta, peruna, riisi, nuudelit, polenta, couscous, muut ryynit, linssit, kaurahiutaleet, tortillat), proteiineihin (liha, kala, kana, tofu, juusto, soijarouhe, nyhtökaura, pavut) ja rasvoihin (öljyt, voi, kookosrasva, pähkinät). Lisäksi ovat vihannekset, jotka ovat hiilihydraatteja, mutta energia-arvoiltaan niin vähäisiä, että niiden merkitys on enemmänkin antaa makua, väriä, ja rakennetta, ja tehdä aterioista terveellisempiä. Hyvässä, tasapainoisessa ateriassa on enimmäkseen vihanneksia ja hiilihydraatteja, jonkin verran proteiinia ja hieman rasvaa. Muuten ruokailusuositukset muuttuvat sitä mukaa kun tiede kehittyy, joten kannattaa seurata uutisia aiheesta. Monet suomalaiset perinneruoat ovat hyviä esimerkkejä tasapainoisista aterioista. Sellaisia ovat esimerkiksi karjalanpaisti, joka sisältää vihanneksia ja perunaa ja lihaa, tai keitot, kuten kalakeitto tai lihakeitto. Esimerkiksi makaronilaatikon, lihapullien ja perunamuusin tai uunimakkaran kanssa sen sijaan kannattaa aina valmistaa iso salaatti, jonka pitäisi täyttää puolet lautasesta. Kun miettii, miten syödä terveellisesti, kannattaa panostaa suureen määrään vihanneksia, sekä kotona tuoreista raaka-aineista laitettuun ruokaan.
Aluksi kannattaa opetella käsittelemään niitä perusraaka-aineita, joita itse mieluiten syö. Pastan, perunoiden tai riisin ympärille voi sitten 
rakentaa lukemattomia aterioita. Perunat ovat helpoin vaihtoehto, koska ne eivät mene pahaksi, vaikka niitä keittäisi tai paistaisi liikaa, toisin kuin pasta ja riisi. Nämä perushiilihydraatit ovat myös edullisia, ja perunoiden ja pastan valmistus on todella helppoa. Riisi on hieman vaikeampaa, koska se palaa helposti pohjaan tai siitä tulee ylikypsää tai vetistä, joten riisin ystävän kannattaa hankkia riisikeittimen hankintaa.
Kun perushiilihydraatit ovat hallussa, on aika oppia valmistamaan proteiinit. Lihoissa ja kaloissa on tärkeä tietää, mitkä niistä on kypsennettävä läpikotaisin ja mitkä voi syödä raakana tai puoliraakana. Sianliha, kana ja järvikalat on kypsennettävä hyvin. Merestä tulevat kalat, joita käytetään sushiin voidaan syödä raakana, mutta on turvallisempaa pakastaa ne ensin, jotta mahdolliset loiset kuolevat. Naudanlihaa ei välttämättä tarvitse edes kypsentää, ja esimerkiksi tartarpihvi on raakaa nautaa. Useimmat pitävät myös pihvistä puoliraakana, jolloin pihvin sisus on vielä osittain punainen. Aloittelijan on helppo käyttää jauhelihaa tai viipaloida kana palasiksi, jolloin liha kypsyy nopeammin. Kala on helppo paistaa kypsäksi fileenä pannulla tai kokonaisena uunissa. Lihaa uunissa valmistaessa kannattaa muistaa, että lämpötila ei saa olla liian korkea, koska muuten liha kuivuu ja kypsyy liikaa ulkopuolelta ja saattaa silti olla raaka sisältä. Jos kuitenkin haluaa valmistaa esimerkiksi kokonaisen kanan uunissa, kannatta siihen varata useita tunteja. Suhteellisen alhainen lämpötila eli noin 200 astetta kypsyttää koko kanan kuivattamatta sitä, mutta kanaa kannattaa silti valella säännöllisesti keitinliemellä, eli esimerkiksi seoksella jossa on voita, liemikuutio ja yrttejä.